MÄ POISTIN FACEBOOKIN! En kyl lopullisesti, mut jokskuu aikaa ainaki. Facebookis ei oo mitää muuta hyvää ku et pystyy pitää yhteyttä ilmaseks ja nopeesti. Mut ne joihi on tarpeen pitää yhteyttä, löytyy mun puhelimen numero luettelosta ja voin soittaa että nähään. Ja jos joku mua kaipaa ni se varmaa löytää muunkii keinon ettii mut ku fb.
Mut yleisesti mulle kuuluu ihan hyvää. Koin yks päivä valaistuksen. Mä vaan yhtäkkiä ymmärsin et kuka oikee oon, oon vast 17, elämä ei oo kovi vakavaa, vaik hetket o tässä ja nyt ja mä elän viel pitkää. Kaikki on mahollista.
On muute iha kivaa ku ei oo kouluu. Tai siis on, mut työharjottelua. Vast 2 päivää ollu ja tuntuu jo sille et vois jättää koulun keske ja mennä töihi ku siel on nii mukavaa. :)
Mun ihana radion kuuntelu hetki meni piloille ku shakira alko määkimää siel. Menis johokii hoitoo ja opettelis laulamaa! Toine muijja on se "voisiks mä olla se sulle... se tunne...." oikeesti nyt iha oikeesti. Ei täst tuu mitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti