Joskus mä oon kyllä erittäin vajaa päästä. Pakko myöntää. Mut mun tärkeimpii mottoihi nyt vaan sattuu kuulumaa et kaveria ei jätetä. Joskus se vaatii aika paljon ja ois vaan helpompaa lähtee kävelemää. Kävellä äkkiä kotii ja jättää muut selviämää, mut ei, se ei vaan kuulu mun periaatteisii. huhhuh.
Tänää ois ohjelmas et pietään talviolympialaiset. Pojat oli suunnitellu ne, en todellakaan tiedä mitä tästä seuraa ja mitä ne on suunnitellu. Minä näillä näkymin ainoana tytsynä siel joten vähän hurjistuttaa. Kohta pitäskii soitella kaverille et mis menee ja millo hakee mut! Hukutan itteni super-lämpimiin vaatteisiin koska palelen jo nyt vaikka on lämpimät villasukat ja flanellipaita. Nii ja paksu t-paita eikä mitää ohkasta toppii.
Oon leikkiny mun uudel kameral ja kuvannu varmaa kaikesta liikkuvasta ja liikkumattomasta videoo. Yhtään kunno video pätkää en oo viel saanu tehtyy ja muokattuu mut kokeillaa ensi et miten toi vempain toimii. Menee multa nimittäin aikaa tajuta kaikki hifistelyt tosta kun ohjekirjaa en osaa/ jaksa lukea. Tekemäl oppii parhaiten.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti